Sydämesi ikä!

Tehtävässä piti löytää onnistunut internet-markkinointikampanja ja esitellä se blogissa. Siitähän sitten alkoi surffaaminen netissä, joka ei mielestäni ole kovin mieluista, ellen ole matkaa varaamassa. Ajattelinkin ensin esitellä jonkin matkailukohteen tai-yrityksen markkinointia, mutta ne kaikki vaikuttivat niin samantapaisilta sähköisine palveluineen, etten osannut määrittää onnistuneinta.

Seuraavaksi aioin esitellä työnantajani, Lapland Hotelsin, internet-markkinoinnin oheispalveluineen, ne nimittäin eivät ole ainakaan huonot. Mutta se tuntui liikaa "kotiin vetämiseltä", joten aihetta miettiessä ja tv:tä katsella ruutuun hyppäsi Keith Armstrong, joka kehoitti mittaamaan "sydämesi iän".

Siinäpä ajankohtainen ja ihmisläheinen aihe! Pitkäänhän Becel:in mainokset ovat tv:ssä ja radiossa pyörineet ja Keithin "Pystyt parempaan!" -kehoituksen moni kuullut. Niinpä siirryin minäkin testiin http://www.sydämesiikä.fi/.

Olin yllättynyt sivuston monipuolisuudesta. Luulin, että sivulla olisi vain Becel-tuotetietoa. Sieltä löytyikin lyhyesti tietoa muistakin sydämen ikään vaikuttavista seikoista; terveellisestä ruokavaliosta, liikunnasta, stressin hallinnasta jne. Peruspaketti sellaiselle, jolle nämä asiat ovat vielä tässä tieto-tuputus-yhteiskunnassa hämärän peitossa.

Kesken tehtävän teon huolestuin. Tämä ei ollutkaan niin onnistunut internet-markkinointikampanja kuin olin alkuun kuvitellut. Sivustolta nimittäin puuttuivat linkit ei-Becel-tuotteiden sivuille, esimerkiksi puolueettomille liikunta-, painonhallinta-, terveys- tms. sivuille. Mutta eihän niitä taida puolueettomia sivuja internetin kaupallisessa maailmassa ollakaan.

Kiinnostus kuitenkin ohjasi minut sivuston linkkien kautta kurkistamaan Becel:in internet-markkinointimallia muissa maissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan vajaa puolet suomalaisista työikäisistä menehtyy sydänperäisiin sairauksiin ja se onkin suurin yksittäinen kuolinsyiden ryhmä. Tämän tiedon perusteella olinkin naiivista ajatellut Mittaa sydämesi ikä -kampanjan kohdistetun vain meille juntti-suomalaisille. Becel eli Flora eli Unilever tarjoaa kuitenkin samanlaista mittausta 24 maassa.

Joten, summa summarum, Becel:in markkinointi oli onnistunutta siltä osin, että televisio- ja radiomainosten innoittamana siirryin nettiin, josta löysinkin kivasti aiheeseen lisätietoa. Mutta sitten halusin selvittää, mitä muita kanavia heillä on käytössään. Siirryin tutkimaan jääkaapissa olevaa Becel-rasiaa: ei mitään mainintaa sydämesiikä.fi :stä! Logo siitä löytyi, muttei nettiosoitetta. Ehkä syynä se, että monikansallinen yritys tekee kaikki rasiat samalla sabluunalla, joten televisio- ja radiokampanjaa tarvitaan sitä tukemaan.

Googlaamalla Becel:stä tuli lähinnä tuotetietoa, kuten kaupallisesta tuotteesta tietysti kuuluukin. Pari mielenkiintoista linkkiä kuitenkin nousi katsastamieni joukosta. Kannattaa vilkaista, jos asia kiinnostaa; Escalator Temporarily Stair ja Becel saa sakkotuomion.

P.S. Sydämeni ikä oli muuten 6 vuotta nuorempi kuin minä itse!

Ennen kaikki oli niin paljon paremmin, vai oliko?

Tehtävä nro 4

Laitanpa nyt oman pohdintani kouluttajamme antamaan tehtävään, jossa piti verrata markkinointisuunnitelman laatimisesta ennen ja jälkeen internetin. Kirjoittamiseen valmistautuessani ja odotellessani alitajunnan tekevän minulle tekstin valmiiksi, lueskelin muiden kanssaopiskelija-bloggarien kirjoituksia ja totesin, että kaikki taitaa olla jo sanottu, mitä aiheesta voi aineistojen pohjalta koota. Tutustuessani myös muihin opiskelijaryhmien blogeihin aiheesta, käsitykseni vahvistui. Etenkin Matkailumarkkinointiopiskelua -blogissa oli aiheesta mukavaa tekstiä. Siksipä en rupea tässä enää referoimaan sen kummemmin Smithin kirjaa kuin googlettamiani tekstejä vaan tuon julki omat ajatukseni asiasta.

Vastuu kuulijalla

Tekemisen kannalta ennen oli (ehkä) helpompaa. Päätettiin vain, montako tuhatta esitettä, leiskaa, julistetta, lentolehtistä painatetaan, missä ne jaetaan ja kuka kerää roskat. Vastuu markkinoinnin tehosta oli asiakkaalla eli kuten savolaisen kanssa keskustelu; vastuu on kuulijalla.

Pienemmät yrittäjät lähtivät laukku kainalossa esitteitänsä / lahjuksiansa jakamaan suoraan asiakkaalle, suurimmat palkkasivat jopa mainostoimiston tekemään kymmenien ellei satojen tuhansien markkojen tv- ja radiomainokset. Edelleen, tuloksen seuranta oli sama kuin "vastuu on kuulijalla". Ellei sitten mukana ollut alennuskuponkeja, joiden yritykseen palautusmäärällä voitiin arvioida eli "mitata" markkinointisuunnitelman onnistuminen.

Paul R. Smith kehitteli 90-luvun alussa yksinkertaisen ja kuitenkin kokonaisvaltaisen SOSTAC-mallin. Toki SOSTAC toimi jo ennen Internettiä, silloinhan sen Smith loikin. Kaaviosta vain taisivat käytetyimmät olla T=taktiikka; miten toimimme ja A=toiminta. Toki valtaosa etenkin menestyneistä yrityksistä toteuttivat koko SOSTACin, mutta S=nykytilanne, O=tavoite ja C=seuranta olivat ennen huomattavasti vaikeampaa ja vain suuntaa-antavaa ilman nykypäivän Internettiä sen kaikkine palveluineen.

Ajat muuttuu

Sitten tuli Internet ja taivas aukeni. Mahdollisuudet lisääntyivät niin paljon, että meni monta vuotta ennenkuin kaikkea niistä edes tajuttiin ja osattiin ottaa käytäntöön. Teknologia ehtii kehittyä kaikkine lieveilmiöineen paljon nopeammin kuin ehdimme läheskään sen tarjoamia mahdollisuuksia tajuamaan ja hyödyntämään.

Tänä päivänä SOSTACin hyödyntäminen on helppouden takia melkein velvollisuus yrityksen laatiessa markkinointisuunnitelmaansa. Se on selkeä "kauppalappu", joka toimii joka alalle ja tuotteelle tai palvelulle. Nykytilanteen (S), osin tavoitteen (O) ja seurannan (C) määrittämiseksi internet antaa mainion aineiston mm. kilpailutilanteen selvittämisessä, markkinoihin tutustumisessa ja uusien löytämisessä sekä seurannan analysoimisessa. Loput kaavion osat, ja toki jo luetellut, perustuvat varsinaisen markkinointisuunnitelman suunnittelemiseen sekä toteuttamiseen, aivan perinteisesti.

...ja muuttuu

Markkinointikanavat lisääntyivät, monipuolistuivat ja loivat kaksisuuntaisen vuorovaikuttamisen mahdollisuuden internetin ja etenkin webbiin syntyneiden foorumien ja yhteisöjen myötä. Perinteisestä markkinoinnista kehittyi siten selkeämmin suunniteltavaa, nopeammin toteutettavaa ja reagoitavaa sekä varmimmin seurattavaa sähköistä markkinointia uusin viestintäkanavin kohdistetummille asiakasryhmille.

Mitä vielä onkaan tulossa?

Mobiilimarkkinoinnista on puhuttu jo muutamana vuonna, mutta mitään kovin suurta ei ole vielä tapahtunut. Yritykset ovat kehittäneet tähän mennessä lähinnä yksisuuntaista tekstiviesti-markkinointia sekä kartta- ja gps-palveluihin linkittyviä versioita. Onko kyseisen markkinointimuodon kehittymisen esteenä ideoinnin vai (suunnittelu)taidon puute?

Viraalimarkkinointi on jo pari viimeistä vuotta tehnyt tuloaan, mutta sen levinneisyyttä ja käyttöä ei oikeastaan enää edes huomaa tässä sähköisen viestinnän markkinointimyllerryksessä. Kuka todella ajattelee, onko kyseessä aito (yksityishenkilön mielipide) vai systemaattinen (yrityksen tuottama) viraalimarkkinointi, kun saa Facebookkiinsa kaverilta videon pätkän? Markkinointia on jo niin joka puolella ja kaikenlaisissa muodoissa, että kukaan ei sitä pääse välttelemään. Onkin taito oppia olemaan siitä välittämättä:)

Sosiaalisen median hyödyistä ja haitoista, case Domino´s Pizza

Valitsin tehtävässä pyydettävän referaatin aiheeksi artikkelin, joka lyhyesti käsittelee sosiaalisen median hyödyntämistä hotelli- ja ravintola-alalla sekä myös sosiaalisen median mukanaan tuomien riskien mahdollisuutta. Artikkelin tieteellisyys ei taida olla kovin korkealuokkaista, mutta aihe houkutti minut siksikin, että se sivuaa omaa työarkeani ja koska tarvitsen itsekin vielä lisävakuutteluja sosiaalisen median tärkeydestä.

Artikkeli, "Let´s get digital", on ilmestynyt Caterer & Hotelkeeper -lehdessä 5.8.2009 (Vol. 199, issue 4576, p. 40 - 42). Artikkeli aloittaa aiheen käsittelyn viittaamalla tapaukseen, jossa kaksi sairaalloista työntekijä-ryökälettä pilasivat Domino´s Pizzan maineen levittämällä kuvaamansa videota netissä. Videossa he sotkivat ja räkivät ym. asiakkaiden ruokiin. Video levisi todella nopeasti netissä ja on selvää, että se vaikutti suoraan asiakasmääriin Domino´s Pizzassa.

Yrityksen johto kuitenkin käytti samaa mediaa maineensa puhdistamiseen raportoimalla avoimesti mm. YouTuben kautta työntekijöiden irtisanomisesta, tuomioista sekä vakuuttelemalla, etteivät kyseiset pizzat oikeasti päätyneet asiakkaille. Johto myös kiitti asiakkaita, että nämä olivat ilmoittaneet asiattomasta videosta. Asiakkaiden luottamuksen palauttamiseen menee vielä aikaa, mutta onnistunut viestintä sosiaalisessa mediassa on kuitenkin nopein ja halvin tapa asian korjaamiseen.

Miksi sitten olla sosiaalisessa mediassa? Juuri siksi, että asiakkaat ja suuri yleisökin siellä on ja siten yritys pääsee suoraan vaikuttamaan keskusteluihin, jotka koskettavat myös heitä. Tämän lisäksi se pääsee luomaan suoria kontakteja asiakkaisiin, palkitsemaan tarkennettuja kohderyhmiä alennuksin jne. Mitä enemmän yritys satsaa sosiaalisessa mediassa olemiseen sitä enemmän se tuottaa. Aktiivisuus vaatii henkilöstö- ja sitä kautta taloudellisia resursseja, mutta kuitenkin vain murto-osan siitä, mitä perinteinen markkinointi ja PR-työ vaatisi.

Artikkelissa varoitetaan vielä yrityksiä suoran ja nopean kaupankäynnin tekemisestä sosiaalisessa mediassa. On tärkeämpää luoda luottamuksen ja avoimuuden verkko hitaasti ja sitä kautta yrityksen tuotto tullee nousemaan. Tähän omana kommenttina lisään, että sähköisen markkinoinnin kouluttajamme on ohjeistanut olemaan rohkeampi suoran tuoton lisäämisessä.

Lopussa vielä tarjotaan tiiviissä muodossa sosiaalisessa mediassa käytettävät etikettisäännöt, jotka pätevät kyllä kaikkeen kommunikointiin. Suosittelen artikkelin lukemista. On lyhyt, helppo luettava, realistisen vakuuttava aloittavalle bloggarille, bookkaajalle, twittailijalle ja mitä niitä nyt onkaan.

Seth Godinin e-Kirjan "What Matters Now" salat

Jos en olisi tiennyt lukevani e-kirjaa, olisin ajatellut lukevani pitkähköä pdf-tiedostoa (joka se kyllä onkin). Ja onneksi sain ennakkotietoa ja -ihmettelyä kirjan sisällöstä ja tyylistä, muuten olisin epäillyt olevani väärillä teillä ja että "oikea" e-kirja on vielä jossain piilosalla. Ensimmäisten sivujen jälkeen odotin edelleen, milloin tse kirja "What Matters Now" alkaa.

Huomattuani, että kirja on juuri sitä, miltä se näyttikin, rauhoituin lukemaan Seth Godinin kokoamia mietteitä, oppeja ja ajatuksen herättäjiä. Arvostukseni kirjoittajaa tai oikeastaan kirjoitelmien kokoajaa kohtaan nousi googletettuani hänestä tietoa hieman enemmän. Hän on kirjoittanut 13 bestselleriä, joita on käännetty kaikkiaan 33 kielelle. Itse kirjoihin en ole tutustunut, onko niissä mitään uutta ja syvällisempää, mutta ehkäpä joskus tulevaisuudessa. Hänen ensimmäinen e-kirjansa "Unleasing the Ideavirus" väitetään olevan suosituin e-kirja forever yli miljoonan lataajan avustuksella.

Kyllähän kirjoitelmat tempaisivat mukaansa (jos ei ole muuta hommaa iltasella), mutta suunnilleen sivun 42 jälkeen alkoi tuntua jo puulta -ja toistolta. Joo, maailmassa olisi niin paljon parannettavaa ja tarjolla kaikkea kivaa ja antoisaa, jos vain me ahneet ja kiireiset ihmiset sen tajuaisimme ennen kuin tuhoamme koko telluksen lapsenlapsiltamme. Mielestäni kirjan ajatukset olisi voinut tiivistää tuohon 42 sivuun. Enkä todellakaan tiedä, mikä tarkoitus tunteita herättävillä lasten kuvilla välissä oli. Laatikoiden iskulauseita ja ajatelmia toistettiin kuitenkin muualla teksteissä, mutta niissä ei mielestäni ollut mitään logiikkaa. No, se taas on toisaalta niiiiin amerikkalaista tyyliä että.

Mietelause-ähkystä huolimatta sain koottua kommentoimisen arvoisia kohtia teksteistä.
Howard Mann nosti esille kohdassa CONNECT sen tosiseikan, että maailmassa on edelleen erittäin tuottoisia yrityksiä, jotka menestyvät hyvin, työllistävät ihmisiä, ovat vakavaraisia ja (riittävän) tuottoisia ilman MINKÄÄNLAISTA sähköisen median suomaa asiakas- ja tukiverkostoa. He eivät ole kuulleetkan twittereistä, facebookista tai ylipäätään sosiaalisesta mediasta. Ovatko he epäonnistuneita? He tekevät bisnestä perinteisin henkilökohtaisin suhtein.

William Taylor herätti minut pohtimaan sitä, että pärjäämmekö bisneksessä vain olemalla superlatiivisin kaikessa? Kaunein, suurin, korkein, mahtavin, kansainvälisin, monipuolisin, värikkäin.....eikö riitä, että on riittävän menestyvä, tasapainoinen, vakaa, sopivan kaunis tai korkea tai suuri? Missä on kultainen keskitie? Onko todellakin niin kuin kirjoittaja väittää; keskitie on nykyään tie ei-mihinkään, jossa on vain keltaiset viivat ja yliajetut eläimet?

Esimerkiksi kirjoitukset harmoniasta, kestävästä kehityksestä ja kulutuksesta sekä 1 % edustajista olivat hyviä ja helppoja samaistua. Näissäkö eväitä paremman maailman luomiseen? Mikä on parempi maailma? Ainakin se, jossa kiitetään toisia ja aidosti välitetään kanssaihmisistä vaikka Gary Vaynerchukin thank you -talous taitaakin olla hieman Liisa Ihmemaassa -mieninkiä.

Tällaiset pohdinnat tulivat minun suppeaan mieleeni Sethin kirjaa lukiessani.

Askel tuntemattomaan!

Tässä se tulee!

Ihka ensimmäinen blogini eikä sekään vapaaehtoisesti! Eikä ainakaan helposti.

Toivotan kaikki blogille eksyneet lämpimästi tervetulleiksi. Ihan luotettavaa asiatietoa en tule teille takaamaan, mutta linkkieni kautta löytyy ammattiosaajien apuja matkailusta ja elämyksestä sekä niiden tuottamisesta ja johtamisesta kiinnostuneille.

On hämmästyttävän vaikeaa ja aikaa vievää keskittyä asiaan ja aiheeseen, joka ei voisi vähempää kiinnostaa. Näin blogin luomisen alkuvaiheessa tunnen myös suunnatonta ärtymystä ja tyhmyyttä yrittäessäni saada jotain järkevän näköistä aikaiseksi. No, eihän kukaan ole seppä syntyessään.

Nöyrin kiitokseni blogin kirjoittamisesta kohdistan mainiolle Internet-markkinoinnin gurulle, Ilkka Kauppiselle, jonka tehtävänannosta johtuen saan minäkin tehdä jotain, mitä en koskaan ennen uskonut tulevani tekemään. Oman blogin. Nöyryyttä on aiheuttanut tutustuminen kanssaopiskelijoideni blogeihin. Tehän olette jo mainioita Aleksis Kiviä! Tekstiä ja asiaa tulee ihan solkenaan blogeilta, joille olen onnistunut löytämään ja kurkkimaan.

Mutta nyt tämä anti-facebookkari lopettaa säälipisteiden kalastelun ja antaa itselleen armeliaasti luvan sukeltaa sosiaalisen median ihmeelliseen ja melkein kaiken mahdollistavaan maailmaan. Näin opetusmielessä. Toivottavasti opin tuottamaan aineistoa ja suorittamaan tehtävät Ilkalle siten, että saan läpäistyä Lapin Yliopiston eMBA-opintojen Markkinointiviestintää sähköisessä mediassa -kurssin. Onnistuisin nyt ensin vain edes tuon kuvan laittamisessa sivulle....