Ennen kaikki oli niin paljon paremmin, vai oliko?

Tehtävä nro 4

Laitanpa nyt oman pohdintani kouluttajamme antamaan tehtävään, jossa piti verrata markkinointisuunnitelman laatimisesta ennen ja jälkeen internetin. Kirjoittamiseen valmistautuessani ja odotellessani alitajunnan tekevän minulle tekstin valmiiksi, lueskelin muiden kanssaopiskelija-bloggarien kirjoituksia ja totesin, että kaikki taitaa olla jo sanottu, mitä aiheesta voi aineistojen pohjalta koota. Tutustuessani myös muihin opiskelijaryhmien blogeihin aiheesta, käsitykseni vahvistui. Etenkin Matkailumarkkinointiopiskelua -blogissa oli aiheesta mukavaa tekstiä. Siksipä en rupea tässä enää referoimaan sen kummemmin Smithin kirjaa kuin googlettamiani tekstejä vaan tuon julki omat ajatukseni asiasta.

Vastuu kuulijalla

Tekemisen kannalta ennen oli (ehkä) helpompaa. Päätettiin vain, montako tuhatta esitettä, leiskaa, julistetta, lentolehtistä painatetaan, missä ne jaetaan ja kuka kerää roskat. Vastuu markkinoinnin tehosta oli asiakkaalla eli kuten savolaisen kanssa keskustelu; vastuu on kuulijalla.

Pienemmät yrittäjät lähtivät laukku kainalossa esitteitänsä / lahjuksiansa jakamaan suoraan asiakkaalle, suurimmat palkkasivat jopa mainostoimiston tekemään kymmenien ellei satojen tuhansien markkojen tv- ja radiomainokset. Edelleen, tuloksen seuranta oli sama kuin "vastuu on kuulijalla". Ellei sitten mukana ollut alennuskuponkeja, joiden yritykseen palautusmäärällä voitiin arvioida eli "mitata" markkinointisuunnitelman onnistuminen.

Paul R. Smith kehitteli 90-luvun alussa yksinkertaisen ja kuitenkin kokonaisvaltaisen SOSTAC-mallin. Toki SOSTAC toimi jo ennen Internettiä, silloinhan sen Smith loikin. Kaaviosta vain taisivat käytetyimmät olla T=taktiikka; miten toimimme ja A=toiminta. Toki valtaosa etenkin menestyneistä yrityksistä toteuttivat koko SOSTACin, mutta S=nykytilanne, O=tavoite ja C=seuranta olivat ennen huomattavasti vaikeampaa ja vain suuntaa-antavaa ilman nykypäivän Internettiä sen kaikkine palveluineen.

Ajat muuttuu

Sitten tuli Internet ja taivas aukeni. Mahdollisuudet lisääntyivät niin paljon, että meni monta vuotta ennenkuin kaikkea niistä edes tajuttiin ja osattiin ottaa käytäntöön. Teknologia ehtii kehittyä kaikkine lieveilmiöineen paljon nopeammin kuin ehdimme läheskään sen tarjoamia mahdollisuuksia tajuamaan ja hyödyntämään.

Tänä päivänä SOSTACin hyödyntäminen on helppouden takia melkein velvollisuus yrityksen laatiessa markkinointisuunnitelmaansa. Se on selkeä "kauppalappu", joka toimii joka alalle ja tuotteelle tai palvelulle. Nykytilanteen (S), osin tavoitteen (O) ja seurannan (C) määrittämiseksi internet antaa mainion aineiston mm. kilpailutilanteen selvittämisessä, markkinoihin tutustumisessa ja uusien löytämisessä sekä seurannan analysoimisessa. Loput kaavion osat, ja toki jo luetellut, perustuvat varsinaisen markkinointisuunnitelman suunnittelemiseen sekä toteuttamiseen, aivan perinteisesti.

...ja muuttuu

Markkinointikanavat lisääntyivät, monipuolistuivat ja loivat kaksisuuntaisen vuorovaikuttamisen mahdollisuuden internetin ja etenkin webbiin syntyneiden foorumien ja yhteisöjen myötä. Perinteisestä markkinoinnista kehittyi siten selkeämmin suunniteltavaa, nopeammin toteutettavaa ja reagoitavaa sekä varmimmin seurattavaa sähköistä markkinointia uusin viestintäkanavin kohdistetummille asiakasryhmille.

Mitä vielä onkaan tulossa?

Mobiilimarkkinoinnista on puhuttu jo muutamana vuonna, mutta mitään kovin suurta ei ole vielä tapahtunut. Yritykset ovat kehittäneet tähän mennessä lähinnä yksisuuntaista tekstiviesti-markkinointia sekä kartta- ja gps-palveluihin linkittyviä versioita. Onko kyseisen markkinointimuodon kehittymisen esteenä ideoinnin vai (suunnittelu)taidon puute?

Viraalimarkkinointi on jo pari viimeistä vuotta tehnyt tuloaan, mutta sen levinneisyyttä ja käyttöä ei oikeastaan enää edes huomaa tässä sähköisen viestinnän markkinointimyllerryksessä. Kuka todella ajattelee, onko kyseessä aito (yksityishenkilön mielipide) vai systemaattinen (yrityksen tuottama) viraalimarkkinointi, kun saa Facebookkiinsa kaverilta videon pätkän? Markkinointia on jo niin joka puolella ja kaikenlaisissa muodoissa, että kukaan ei sitä pääse välttelemään. Onkin taito oppia olemaan siitä välittämättä:)